Puunviljely Euroopassa

Havupuut, puunviljely Euroopassa
Havupuut

luokka Pinopsida
heimoja Taxodiaceae, Pinus
runsas diversiteetti, taloudellisesti merkittäviä (lujitemassa, ikkunat ja ovet, hirret)
pitkäikäisiä
suora runko, vähäoksaisuus, neulas- tai suomumaiset monivuotiset lehdet. Kasvavat latvasilmuista.
kävyt, paitsi larix


Puunviljely Euroopassa

Ruotsi:
- Lounais-Ruotsiin euroopaanlehtikuusta
- siperianlehtikuusta P-Ruotsiin
- kontortamänty (P. contorta) hyvin laajamittaisesti (n. 600 000 ha)
- E.-Ruotsissa sitkankuusta (Picea sitchensis)

Keski-Eurooppa ja Tanska:
- jättipihta (Abies grandis) ja nordmanninpihta (A. nordmanniana)
- euroopanlehtikuusta ja jonkin verran japaninlehtikuusta
- douglaskuusta eniten
- merellisillä alueilla sitkankuusi
- K-Euroopassa yleensä harvoja eksootteja viljelyksessä (valeakasia; douglaskuusi)
-- nykyään 60-70% metsistä pääosin Alpeilta kotoisin olevia havupuita
- Espanjassa => eukalyptus ja montereynmänty (Pinus radiata) => paperi ja selluloosa

Iso-Britannia ja Irlanti:
- sitkankuusi ja kontortamänty todettu tuottavimmiksi kuivatuilla turvemailla
-- 70% istutuksista havupuita
Viro ja Venäjän Karjala:
- Virossa kokemusta parin vuosisadan ajan
-- lehtikuusia, douglaskuusia jo viime vuosisadalla
-- kontortamänty hyvin pakkasta ja tauteja kestävä
-- sitkankuusi täysikokoiseksi puuksi
- Karjalassa mantereisempi ilmasto => siperianpihta, douglaskuusi, valkokuusi, euroopanlehtikuusi (Valamo), strobusmänty
- sembramänty viihtyy hyvin => kestävä saasteita vastaan, pähkinät

Euroopan puulajisto on luontaisesti köyhä ja tuottavuutta ja metsäpeittoa pyritään parantamaan vieraslajeilla. Ongelmana mm. tuholaiset ja tuntemattomat kasvitaudit.